Kirjoja, kirjoja, lisää kirjoja… Se on monen kirjanystävän unelma. Tänään on *Kirjanystävien päivä*.
Minulle asiasta tulee mieleen isovanhempani, jotka rakastivat kirjoja. Heillä oli valtavat kirjahyllyt täpösen täynnä ja kirjahyllyä piti laajentaa ovien yläpuolellekin. Silti kirjoja oli vähän muuallakin, kun lisää kirjahyllyjä ei enää mahtunut… Mutta, kirjoja piti olla. Eikä vain olla, vaan ne todella myös luettiin.
Minä olen kausilukija. Välillä luen tosipaljon ja sitten en koske kirjoihin ollenkaan. Minusta on myös tullut e-kirjojen ystävä. Reissatessa minulla on aina tabletti mukana ja siinä joku kirja kesken. nyt, kun tilaa on vähän, tuntuu, että osasta kirjoista haluaakin luopua. On vain surullista aatella, että taitaa olla ainoa mahdollisuus viedä roskiin 😥.
Mulla on paljon kirjoja, mutta tilanpuutteen vuoksi olen päätynyt siihen, että kaikkea ei trvitse omistaa. Olen onnellinen, että meillä on ilmaiseksi käytössä kirjaston lukemattomat kirjat. Niin – ja on mulla muutama e-kirjakin hätävarana, jos kaikki muu lukeminen loppuu. 🙂
Kiva, kun mainitsit kirjastot! Miten harvoin ihmiset (monet) osaavatkaan arvostaa maksutonta kirjojen laimaamismahdollisuutta. Ainakin lukeminen on sellainen maksuton harrastus, joka sopii kaikille kaikille katsomatta varallisuuteen.
Olen ollut kirjaston vakiokävijä 4-vuotiaasta saakka enkä vieläkään ole ehtinyt kaikkia kirjoja lukemaan 🙂
Onneksi tulee kaikenaikaa myös uusia kirjoja, ettei vaan kirjat lopu 🤩