Mikä ihmeen ongelma?


❓ Mikä ihmeen ongelma on siinä, että osa kansasta asuu ihan mielellään – osalle se on jopa toiveasunto! –  pienessä asunnossa ja jopa vuokralla? Tampereen seudun suunnittelupäällikkö Kaisu Kuusela ihmettelee, voiko 56:n neliön saunallisessa kolmiossa asua kolme ihmistä (Lähde: https://www.lansivayla.fi/artikkeli/814487-pienet-asunnot-ovat-nuorten-juttu). Pakko kertoa uutinen: paljon tuota pienemmässäkin asuu monella paikkakunnalla kolme, jopa neljä ihmistä.
Samalla, kun päivitellään pienten asuntojen kokoa ja annetaan ymmärtää, ettei ole oikein asua pienessä asunnossa, sama asenne koskee vuokra-asumista. Miksi ihmeessä kaikkien pitäisi ostaa oma asunto? Suomessa monen (varsinkin keski-ikäisen) ihanne on ostaa se oma asunto. Tässä tosin viime aikoina on uutisoitu tapahtuneen muutosta, sillä nuoret eivät enää niin innolla olekaan ostamassa asuntoa. Monissa muissa maissa on hyväksyttävää, jopa erittäin yleistä, että asutaan vuokralla.
Minusta tämä pienten asuntojen kauhistelu on tarpeetonta. Toki osa pienessä asuvista haluaisi isompaan, mutta ei esim. taloudellisista syistä siihen pysty, mutta ei asiaa saa yleistää. 💡 Minusta olisi oivallinen ajatus rakentaa pienistä asunnoista (pienistä taloista se olisi kaupunkien ulkopuolellakin mahdollista) alue, jonka keskellä olisi yhteiset tilat. Tällainen voisi olla erinomainen ratkaisu mm. ikääntyvien asumismuotona. Moni kun tahtoo elää itsekseen, mutta kaipaa myös seuraa ja yhteisöllisyyttä. Kaikki ikäihmisetkään eivät halua (tai voi) ostaa omaa asuntoa, vaan monelle vuokra-asuminen on hyvä ratkaisu. Olen ennenkin esittänyt ajatusta tällaisesta ”mummo ja vaari-kylästä” ratkaisuna ikääntyvän väestön asumisasiaan. Kun sinne tarvitaan palveluja, ne on helppo tuoda keskitetysti.

❓❓ Miksi se isojen asuntojen ihannointi on niin vallalla, että pienasuntoa haluavista ollaan tekemässä jonkinlaisia omituisia olioita?

2 kommenttia artikkeliin ”Mikä ihmeen ongelma?

  1. Joidenkin elämäntehtävä taitaa olla muiden nöyryyttäminen. Ei pieni asunto tee ihmisestä ongelmatapausta, joka asenne kuultaa läpi lehden jutusta. Ihmisillä on erilaisia arvoja. Joillekin materia ei ole olennaisinta.

    1. Minä olen aina ihmetellyt, miten pieni asunto ja ongelmallisuus liittyvät yhteen. Tätä asiaa kun jotkut tuntuvat toistavan vähän väliä. Minä olen niitä ihmisiä, joille vaikka asuntovaunu sopisi kodiksi. Siinähän on hyvä varustelu; kaikki tarpeellinen on helposti saatavissa mukaan. Enkä halua (en edes voisi; ei riitä auton voima, eikä ole vaunun vetämiseen tarvittavaa ajokorttiakaan) vetää vaunua mihinkään, vaan parkkeeraisin sen sopivaan paikkaan, jossa saan sen sähköpiuhan päähän. Kun lämpö riittää, kaikki muu on järjestettävissä. Mutta, sellainen ei ole toivottavaa (?) Suomessa. Tosin, tiedän muutamia henkilöitä, jotka asuvat vaunussa ympäri vuoden leirintäalueella. Joillakin heistä on siellä oma pieni erityistehtävänsä ja sitä vastaan he saavat joitain palveluja joko maksutta tai halvemmalla. Mikä ettei?

Kommentointi on suljettu.